Porkkalanniemi päiväretkenä

Kesälomat alkavat olla ohi jo, mutta koetamme silti vielä nauttia lämpimistä ja kauniista päivistä, ennenkuin syksy alkaa todenteolla. Samalla koetamme hieman koluta lähiseutuja, joissa on todella paljon nähtävää vielä ja suunnitella, mihin sitä mahdollisesti voisi lasten kanssa suunnata seuraavan kerran telttailemaan. 

Yksi potentiaalinen kohde on Porkkalanniemi Kirkkonummella. Päälle puoli tuntia autolla ja olimme täysin metsän keskellä. Jostain kuului meren kohina, mutta muuten täysin hiljaista. Saimme rauhassa olla ainoat keittokatoksella (viimeinen keittokatos ennen Pamskataa käsittääkseni) ja kokkailla ruokaamme, nauttia merimaisemasta ja auringonpaisteesta. Kun lapset paistoivat viimeisiä vaahtokarkkejaan, tuli iso, melkein 20 hengen seurue telttoineen ja bassoineen ja radioineen paikalle. Itseä harmitti hieman, mutta toisaalta onneksi tällä kertaa olimme itse lähtemässä juuri pois. 

Tämä alue kuului Kirkkonummen kaupungille, mutta Porkkalanniemessä on myös Vantaan ja Nurmijärven kaupungin alueita. Lisäksi alueella on paljon yksityisiä maita, joten tarkka saa olla, minne päin menee. Upeat maisemat paikalla oli kuitenkin ja nautimme todella paljon polusta parkkipaikalta keittokatokselle. Kotimatkalla autolle näimme jopa kolme kaurista, jotka lähtivät suoraan nenämme edestä liikkeelle. 

Toisaalta eivät ne eläimet siihen jääneet; automatkalla kohti Hangontietä näimme vielä 9 muuta kaurista sekä 6 hirveä pelloilla. Lasten mielestä metsäretkessä oli paras eläinten näkeminen, ja ilta venähtikin pitkäksi kun jäimme katselemaan tien laitaan eri eläimiä. 

Eväänä tällä kertaa meillä oli perunoita (keitimme trangialla), naudan sisäfilettä aikuisille ja lapsille nakkeja. Lisäksi paistoimme kesäkurpitsapaloja trangialla öljyssä sekä kirsikkatomaatteja. Jälkiruoaksi nautimme vaahtokarkkeja paistaen sekä suklaata. Riippukeinu kulki mukana ja siinä oli mukava loikoilla ruoan jälkeen merta katsellen ja kuunnellen ennen kotiinlähtöä. Eipä sen retken tarvitse tuon ihmeellisempi olla. 

Porkkalanniemi sopii hyvin lapsiperheille, mutta ensi kerralla aiomme itse kokeilla sieltä Vetokannas-nimistä aluetta - josko bilettävää porukkaa osuisi hieman vähemmän paikalle. Oma vesi kannatti kantaa mukana, vaikka alueella on kaivo - kaivon päällä oli kyltit, että käyttökiellossa. 

Espoon saaristo - Gåsgrund

 

Saimme poikkeuksellisesti muutaman lapsivapaan päivän (ja yön) ja päätimme lähteä kahdestaan puolison kanssa telttaretkelle. Olimme aiemmin kesällä ostaneet XXL:n alesta The Nort Facen Stormbreak 2-teltan, ja hinkuneet hieman sen testailua. Se on kuitenkin kahden hengen teltta, ja lapsineen ja koirineen emme sinne mahtuisi. Teltta on ihanan kevyt noiden meidän perhetelttojen jälkeen, ja oli kyllä aivan huippu päästä sitä testaamaan! 

 

Otimme suunnaksi tällä kertaa saariston. Omaa venettä emme omista, joten tutkimme hieman saaristoveneyhteyksiä. Espoon saaristoista Rövaren ja Gåsgrund alkoivat houkutella kulkuyhteyksien ja palveluiden puolesta, joten tavarat rinkkaan ja kohti reissua. Alunperin oli tarkoitus olla molemmissa saarissa yksi yö, mutta sain itse sen verran pahan flunssan kehitettyä, että lähdimme yhden yön jälkeen takaisin kohti mannerta. Yhden yön kohteeksi siis jäi meillä todella kaunis ja ihana Gåsgrund! 

 

Saari oli selkeästi myös muiden suosiossa, taisimme laskea vajaa 15 muuta telttailijaa sekä veneissä yöpyjät. Saarelta löytyi useita puuhuusseja, kolme isoa grillikatosta (hirsistä) sekä useita nuotiopaikkoja vielä lisäksi. Saaristovene pysähtyy saaressa kolme kertaa päivässä, ja mantereelta yhden suuntainen matka maksaa 5 e/aikuinen. Koirat olivat myös erittäin tervetulleita saarelle. Saarella on oma vierasvenelaiturikin, jossa tosiaan useampi vene oli kiinni. Paikalliset veneilijät ilmeisesti myös ylläpitävät saaresta löytyvää pientä saunaa, joka on kaikille avoin ja ilmainen. Sen käyttöaste meidän reissulla oli tosin aika korkea, joten emme päässeet/halunneet tutustua siihen sen tarkemmin. Tarkoitus kun oli löytää omaa rauhaa. 

 

Vettä saarella ei ole, joten ne kannoimme mukanamme. Tai noh, googlettelin pitkään etukäteen ja löysin ristiriitaisia tietoja. Kesävesi ja -kaivo on, mutta nyt oli ainakin selkeät kyltit, että sen vesi ei ole keitettynäkään juomakelpoista. Sen verran siitä oli koliformisia bakteereja löytynyt viimeisimmissä näytteissä. Meillä tosiaan oma kantovesi oli onneksi mukana. 

Laitoimme telttamme saaren etelärannalle, n 15m päähän merestä. Teltalta oli upeat näkymät merelle, mutta silti sopivasti puiden suojassa, että sai omaa rauhaa. Aamupuuro ei ole pitkään aikaan maistunut niin hyvältä, kun aamulla joutsenia katsellessa. Tälle saarelle palataan viimeistään ensi kesänä uudestaankin!